Stereoscape

Blog

Virtuaalinen Kansallismuseo avaa ovensa yleisölle

(last update 3 months ago)
SannaValorantaSaltikoff photoOnniVesa 4 1

Stereoscape toteutti hiljattain Kansallismuseolle virtuaalisen museokierroksen. Museolehtori Sanna Valoranta-Saltikoff kertoo, miksi virtuaalisuus ja uudet teknologiat ovat vahvasti läsnä Kansallismuseon strategiassa. 

Kuka olet ja mikä on roolisi Kansallismuseossa?

Olen museolehtori Sanna Valoranta-Saltikoff ja työskentelen yleisötyön tuottajana, pedagogisena asiantuntijana ja suunnittelijana Suomen kansallismuseon “Yleisötyö ja -tapahtumat”-yksikössä. Yksikkömme rooli on elävöittää, mahdollistaa ja helpottaa asiakaskokemusta museoissamme, mikä käytännössä tarkoittaa osallistumista esimerkiksi erilaisten tapahtumien, opastusten ja näyttelyiden sisältöjen suunnitteluun. 

Virtuaalinen Kansallismuseo avaa pian ovet yleisölle. Mistä idea toteuttaa virtuaalikierros lähti?

“Virtuaalikierros on yksi nykypäivän peruspalveluista asiakkaille.”

Kansallismuseo sulkeutuu lokakuussa lisärakennus- ja peruskorjaushankkeen vuoksi ja uudistunut museokokonaisuus aukeaa vasta 2027. Halusimme tarjota yleisöllemme mahdollisuuden vierailla näyttelyissämme virtuaalisesti sinä aikana.

Miten museoyleisö pääsee hyödyntämään virtuaalikierrosta?

Virtuaalikerros tulee Kansallismuseon verkkosivuille, ja mahdollistaa kokoelmiimme tutustumisen fyysisen museon suljettuna ollessa. Laajemmin katsottuna, virtuaalikerros tukee museokäyntiä, esimerkiksi fyysisessä museossa käyneet ihmiset haluavat usein palata johonkin tiettyyn aiheeseen digitaalisten kosketuspintojen kautta. Toisaalta jotkut asiakkaat valmistautuvat museovierailuun käymällä tutustumassa digitaalisiin sisältöihin, esimerkiksi oppimistarkoituksessa. 

virtuaalikierros 360 kansallismuseo2

Minkälaista interaktiivista sisältöä virtuaalikierrokselta löytyy? 

Kansallismuseolla on jo korkealaatuinen, ajankohtainen ja hiljattain luotu digitaalinen kokoelma. Uudelle virtuaalikierrokselle näitä digitaalisia sisältöjä paketoitiin uudelleen, hieman erilaisen käyttäjäkokemuksen kulmalta. Käytännössä sisällöt ovat lyhyitä videota, kuvia ja tekstiä, joihin virtuaalinen kävijä voi halutessaan tutustua lähemmin.

Miten virtuaalikierros suunniteltiin?

“Tekninen helppokäyttöisyys, korkealaatuinen sisältö ja asiakaskokemus ovat meille keskiössä digitaalisten ratkaisujen suunnittelussa.”

Olimme museon porukalla miettineet briiffin aika pitkälle, kun kilpailutimme virtuaalikierroksen toteutuksen. Kun Stereoscape valikoitui toimittajaksi, kävelimme yhdessä Kansallismuseon fyysisissä tiloissa ja kävimme läpi mitkä esineet, sisällöt ja rakennuksen yksityiskohdat ovat oman asiakasymmärryksemme pohjalta tärkeitä sisällyttää virtuaalikierrokseen. Tiukasta aikataulusta huolimatta kierros valmistui ajallaan ja yhteydenpito projektin läpi sujui saumattomasti.

Millaisia viestinnällisiä tavoitteita virtuaalikierros tukee? Minkälaisen muutoksen haluatte sillä saada aikaan?

“Vaikka sisältömme ovat klassisia, haluamme, että niitä voi kokea uudella, yllättävällä, raikkaalla ja inspiroivalla tavalla.” 

Tarinoita voi kertoa monella eri tapaa, niin myös historiaa. Haluamme, että perintökohteet tarjoavat erilaisille kohderyhmille eri tapoja tutustua historiaan. Digitaaliset ja immersiiviset sisällöt ovat tässä avainasemassa. Virtuaalinen kierros edustaa uusien teknologioiden saralla jo aika perinteistä ja “turvallista” digitaalisuutta: kävijä voi rauhassa kävellä museon näköisessä tilassa, valita itse, missä tahdissa tutustuu näyttelyyn ja tarvittaessa syventyä lisätietoihin. 

virtuaalikierros 360 kansallismuseo

Minkälaisiin asiakastarpeisiin virtuaalisuus vastaa?

Paitsi tehokasta markkinointiviestintää, joka lisää asiakkaiden kiinnostusta vierailla fyysisessä museossa, virtuaalinen näkyminen voi olla myös vastine museossa käymiselle, silloin kun asiakkaat eivät pysty vierailemaan fyysisessä museossa. Esimerkiksi tieto-orientoituneet kävijät, joita kiinnostaa jokin tietty aihepiiri saattavat hakea virtuaalisten ratkaisujen kautta täsmällistä informaatiota.

Ihan eri asiakasryhmää edustavat ne, joiden vapaa-ajan elämykset ovat pitkälti virtuaalimaailmoissa, eli ne jotka kuluttavat paljon pelejä, ja joiden sosiaalinen elämä, yhteisöt ja kohtaamiset tapahtuvat pitkälti virtuaalimaailmassa. Pohdimme paljon, millainen rooli kulttuuriperintölaitoksilla voisi olla juuri tämän asiakasryhmän näkökulmasta.

Pohdimme virtuaalisuutta myös fyysisten rajoitteiden kautta: miten virtuaalisuus voi auttaa kokemaan sellaisia asioita, jotka eivät ole fyysisesti mahdollisia? Virtuaalitodellisuudessa voidaan ottaa vaikkapa lentävä matto kulkuvälineeksi läpi fyysisen museotilan, ja laskeutua sillä keskelle jotain historiallista tapahtumaa.

Miten virtuaalinen ja fyysinen museo linkittyvät toisiinsa? Palvelevatko ne keskenään samaa tarkoitusta ja samoja yleisöjä?

“Digitaaliset, virtuaaliset ja XR-elämykset ovat tärkeitä tässä ajassa. Nykypäivän museotyö ei voi rajoittua vain fyysisiin rakennuksiin.”

Pohdimme Kansallismuseolla aktiivisesti omaa virtuaalista ja digitaalista läsnäoloamme, ja mihin suuntaan haluamme sitä viedä tulevaisuudessa. Olemmeko metaversumissa? Kuka käyttää virtuaalisia palveluitamme? Tarjoavatko fyysinen ja virtuaalinen museo keskenään samoja kokemuksia? Tarvitaanko tällaista “päällekkäisyyttä”, vai ovatko ne kaksi erillistä asiaa, jotka linkittyvät toisiinsa? Seuraamme myös aktiivisesti, mitä maailmalla tapahtuu virtuaalisten ja digitaalisten museoelämysten saralla. 

virtuaalikierros 360 kansallismuseo3

Minkälaisia kokemuksia Kansallismuseolla on digitaalisten kanavien vaikutuksesta museon kävijämääriin?  

Olemme vuosien mittaan tehneet paljon live-striimattuja kierroksia. Näiden ja muiden verkon kautta tehtyjen asiakaskohtaamisten rooli korostui entisestään pandemian aikana. Kokemus on osoittanut meille, että sen sijaan että digitaaliset kanavat veisivät maksavia asiakkaita fyysiseltä museolta, ne ovat päinvastoin toimineet sisäänheittokanavana museoon. 

Miten seuraatte museon asiakkaiden viihtymistä digitaalisten elämysten parissa?

Lähetämme tapahtumiin osallistuneille asiakaskyselyitä, ja esimerkiksi audioguide-järjestelmän sivustolta seuraamme mitä kohteita ja miten pitkään asiakkaat niitä kuuntelevat. Esimerkiksi ihmiset kuuntelevat audioguidekohteita usein alle 2 minuuttia kerrallaan, ja tämä tieto ohjaa luonnollisesti sisältöjen suunnittelutyötä.

Tiedon kerääminen on tärkeää, mutta vaikuttavuuden hyötyjen mittaaminen on todella vaikeaa. Aihe on puhututtanut kansainväliselläkin museokentällä. Toistaiseksi emme ole törmänneet tutkimuksiin, joissa tähän asiaan olisi löydetty yksiselitteistä ratkaisua.

Onko museoiden tulevaisuus metaversumissa?

Tässä vaiheessa metaversumi herättää meille lähinnä kiehtovia kysymyksiä. Tarkoittaako metaverse pelimaailmaan mukaan lähtemistä, vai rakennetaanko virtuaalisia ratkaisuja omalle alustalle? Miten nopeasti markkinoille tulee kuluttajahintaisia ja hyvälaatuisia VR-laseja? Jääkö metaverse lopulta pienen piirin pariin, vai breikkaako se laajemmalle yleisölle?


Lue lisää

Haluatko kuulla lisää mahdollisuuksista hyödyntää virtuaalikierroksia?

Varaa ilmainen konsultointi asiantuntijamme kanssa

Share this article
Facebook
Twitter
LinkedIn

Read more

Order our newsletter