Työturvallisuuden parantamista voidaan edesauttaa rakentamalla virtuaalitodellisuuteen (VR) pohjautuvia oppimisratkaisuja. Virtuaalitodellisuudessa vääristä valinnoista on mahdollista saada välitön palaute, mutta turvallisesti. Myös keskittyminen, sitoutuminen ja motivaatio turvallisuuskoulutukseen paranevat, kun passiivinen oppija muuttuu virtuaaliympäristössä aktiiviseksi kokijaksi ja tekijäksi. Näin VR tuottaa parempia ja turvallisempia valintoja jokapäiväiseen työhön vähentäen todennäköisyyttä työturvallisuuden laiminlyöntiin.

Virtuaalitodellisuus vastaa turvallisuuskoulutuksen haasteisiin

Työturvallisuushaasteet yrityksissä ovat erityyppisiä riippuen siitä, onko kyseessä työhön perehtyvä työntekijä vai kokenut ammattilainen. Kokeneiden työntekijöiden kohdalla haaste syntyy usein siitä, että työntekijät ovat rutinoituneita, osaavat työtehtävänsä ja siten myös saattavat kehittää omia ”paranneltuja” toimintatapoja, jotka voivat johtaa siihen, että työtehtävää tehdäänkin mieluummin omien rutiinien kautta kuin työturvallisuusohjeistuksen mukaisesti. Omia prosesseja noudattava voi ohittaa työturvallisuuden kannalta tärkeitä vaiheita ja näin sortua työturvallisuusasioiden laiminlyöntiin.

Perehdytettävien työntekijöiden kohdalla kyse on enemmänkin tietojen ja taitojen hankkimisesta. Silloin työnantajan tavoitteena on esitellä erilaisia turvallisuusriskejä ja ratkaisuja siihen, miten riskit voi kohdata turvallisesti. Haasteeksi voi tulla se, että 

• tulevat työtehtävät tapahtuvat ympäristössä, joka ei ole helposti saavutettavissa
• riskejä on vaikeaa tai kallista simuloida aidossa työympäristössä 
• harjoittelu tositilanteessa on kokemattomalle työntekijälle vaarallista – esimerkiksi jos työskentely tapahtuu korkealla. 

Näissä tilanteissa työturvallisuutta voi parantaa virtuaalitodellisuuden avulla. Simuloitujen toistojen kautta voi saavuttaa tarvittavan määrän kokemusta erityistä turvallisuutta vaativista työtehtävistä ja myös harjoitella pois työturvallisuutta vaarantavista työtavoista. Toistojen kautta tapahtuva oppiminen otettu huomioon myös esimerkiksi urheilijoiden taitoja parantavien VR-ratkaisujen suunnittelussa.
Työturvallisuuden kehittämiseen satsaaminen on aina yrityksen etu. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston mukaan esimerkiksi tuottavuus paranee, kun sairauspoissaoloja on vähemmän, hoitokulut pienenevät, ja työntekijät pysyvät pidempään työssä. Työtapaturmista syntyy paitsi inhimillistä kärsimystä, myös aineellisia kustannuksia työntekijöille, työnantajille, valtiolle ja yhteiskunnalle. On arvioitu, että työtapaturmien ja työperäisten sairauksien aiheuttamat kustannukset ovat EU-alueella 3,3 % BKT:sta.

Työturvallisuuden parantaminen vaatii oikenlaiset keinot asenteiden muuttamiseen

Työturvallisuus on Suomessa korkealla tasolla. Yritykset tekevät turvallisuuskatselmuksia, seuraavat KPI-mittareita, tutkivat vaaratilanteita, arvioivat riskejä, kouluttavat ja rakentavat systemaattisesti tarvittavia kyvykkyyksiä. Työturvallisuutta parannetaan proaktiivisesti ja turvallisuudesta raportoidaan ulkoisille sidosryhmille vastuullisuusraporteissa. Aika usein tutkimusten ja kokemusten kautta nousee yksi asia ylitse muiden: työntekijöiden asenne. Tarvitaan parempaa asennetta työturvallisuusasioita kohtaan. Kun halutaan muuttaa asennetta, on hyvä tarkastella myös tapoja, joilla työturvallisuutta edistetään. Olisiko tietoa hyvä tarjota modernimmassa muodossa, esimerkiksi hyödyntämällä elämyksellisiä ja vuorovaikutteisia teknologioita, kuten virtuaalitodellisuutta?

Turvallisuuskoulutus, jossa passiivinen katsoja muuttuu aktiiviseksi kokijaksi ja tekijäksi

Perinteinen tapa kouluttaa perustuu siihen, että kerromme tai näytämme tai pyydämme lukemaan tekstiä. Oppijan tarkoitus on omaksua ja muistaa kuultu, nähty tai luettu. Vaikeus ymmärtää tietoa, keskittymisongelmat, kyllästyminen ja motivaation puute voivat haitata oppimista. Virtuaalitodellisuudessa oppiminen perustuu kokemuksellisuuteen, joka toimii ratkaisuna edellä mainittuihin haasteisiin.

VR tuottaa vahvan läsnäolon elämyksen eli immersion avulla tilanteeseen uppoutumisen kokemuksen. Virtuaalinen vaaratilanne tuntuu oikeasti vaaralliselta. Juuri tunteisiin vaikuttava, intuitiivinen läsnäolon elämys erottaa VR-kokemuksen muista digitaalisista käyttäjäkokemuksista. Ihminen unohtaa toimivansa digitaalisessa ympäristössä ja oppii samalla parhaalla mahdollisella tavalla eli tekemällä.

Virtuaalitodellisuudessa, jossa tekeminen perustuu todellisten työtehtävien simulointiin, pystymme sekä kuulemaan, näkemään että toimimaan joko aitoa työympäristöä jäljittelevässä 3D-ympäristössä tai yleiskäyttöön suunnitellussa virtuaalitilassa. Oppimisen tila muokkautuu ja skaalautuu helposti. Virtuaaliympäristöihin voidaan toteuttaa useita erilaisia turvallisuuskoulutuksia: suppeampia tiettyihin työtehtäviin kohdentuvia koulutuksia tai laajempia turvallisuusaiheisia virtuaalikierroksia esimerkiksi työtiloissa tai tehdasalueella. Turvallisia työtapoja voi toistaa tai riskitilannetta harjoitella niin usein kuin tarpeen. Palaute virheistä tai riskialttiista toimintatavoista tulee välittömästi, mutta turvallisesti – putoaminen tuntuu todelliselta, mutta ei aiheuta vahinkoa. Saatavilla on myös analytiikkaa, joka voi ohjata oppijaa kertaamaan hänelle haastavimpia tehtäviä tai tilanteita uudestaan.
VR-teknologia ja immersiivinen tapa oppia aktivoivat oppijan ja tukevat yksilöllisiä ja joustavia tapoja vahvistaa osaamista, mikä taas parantaa työturvallisuutta. Ulkomaailman poissulkeva virtuaalitodellisuus vangitsee huomion ja auttaa keskittymään. Immersiivinen VR lisää turvallisuuskoulutuksessa myös sitoutumista, sisäistä motivaatiota ja luottamusta omiin kykyihin. Laboratorioturvallisuuskoulutusta koskevan tutkimuksen mukaan lisäys oli merkittävä verrattuna perinteisiin tekstipohjaisiin turvallisuusohjeisiin perustuvaan koulutukseen.

Virtuaalitodellisuuden monipuoliset hyödyt turvallisuuskoulutuksessa

Tekemällä oppimisen, kokemuksellisuuden, turvallisuuden, tehokkaamman keskittymisen ja parantuneen sitoutumisen ja motivaation lisäksi virtuaalitodellisuus tuottaa koulutuksessa monia muita hyötyjä. PwC erottelee neljä tekijää, joilla VR muuttaa tapaamme mieltää todellisuutta: mittakaava, aika, tila ja kerroksellisuus. Miten nämä parantavat turvallisuuskoulutusta?

1. Mittakaava

Toisin kuin muut digimediat, VR mahdollistaa digitaaliset kokemukset luonnollisessa mittakaavassa. Avaruudellinen hahmottaminen on helpompaa kuin kaksiulotteisilla näyttölaitteilla, mikä on hyödyksi esimerkiksi korkealla työskentelyyn liittyvässä turvallisuuskoulutuksessa. Läsnäolon tunne ja kokemuksellisuus voimistuvat ja opitun siirtäminen reaalimaailmaan helpottuu, kun mittakaava vastaa koulutuksessa todellisuutta. 

2. Aika

Virtuaalitodellisuus toimii myös ”aikakoneena”. Esimerkiksi rakenteilla olevia laitteita tai tuotantolinjan työasemia voidaan simuloida virtuaalitodellisuudessa ja aloittaa turvallisuus- ja muu koulutus virtuaalisena etukäteen, mikä nopeuttaa tuotannon käynnistysvaihetta. Virtuaalitodellisuuden avulla voidaan säästää myös matkustamiseen käytettyä aikaa. Kaukana sijaitsevan työmaan turvallisuuskoulutus voidaan hoitaa virtuaalisesti etukäteen etänä, ja helppokäyttöisen, kannettavan VR-teknologian ansiosta säästytään matkustamiselta koulutuskeskuksiin.     

3. Tila

Kuten VR-pelaajat tietävät, virtuaalitodellisuuteen mahtuu kokonaisia maailmoja. Helposti skaalautuvaan virtuaalitodellisuuteen voidaan luoda erilaisia VR-oppimisympäristöjä tai kokonainen VR-koulutusakatemia. Tila on kustannuksiltaan edullista eikä lopu kesken. Kun virtuaalinen ympäristö on rakennettu – esimerkiksi 360°-kuvauksen tai laserkeilauksen avulla – siihen voidaan lisätä uusia oppimissisältöjä tarpeen mukaan. Virtuaalitilassa voidaan myös tehdä näkymätön näkyväksi ja demonstroida työympäristön näkymättömiä turvallisuusriskejä, kuten säteilyä.

4. Kerroksellisuus

Digitaalisuus mahdollistaa tiedon esittämisen kerroksellisena ja interaktiivisena. Kokonaiskuvasta voi kaivautua kerros kerrokselta yksityiskohtiin, ja eri kerroksista voi paljastua erityyppisiä sisältöjä. Immersiivisessä virtuaalitodellisuudessa kerroksellinen tieto ympäröi oppijan, joka voi valita VR-ympäristössä oman polkunsa – esimerkiksi virtuaalisesti toteutetulla turvallisuuskierroksella. Visuaalisuus, kerroksellisuus ja interaktiivisuus vievät mukanaan ja houkuttelevat perehtymään turvallisuustietoon. 

Pelillisyys VR-koulutuksissa

Virtuaalitodellisuudessa tapahtuvaa oppimista voidaan tukea pelillisillä elementeillä. Erilaiset tavat pisteyttää oppimista, aikarajoitettu toiminta ja digitaalinen palkitseminen voivat tehdä sisällöistä kiinnostavia ja lisätä oppijan motivaatiota turvallisuuskoulutukseen. Muun muassa kansainvälinen Punainen Risti käyttää pelillistettyä virtuaalitodellisuutta kouluttaessaan työntekijöitään varautumaan vaaroihin, joita nämä kohtaavat tehtävissään katastrofialueilla. Pellillinen VR on lisännyt katastrofivalmiuden koulutusten tehokkuutta ja samaan aikaan laskenut kustannuksia.

Pelillisyyden voima syntyy siitä, että pelaaja tuntee oman virtuaalihahmonsa eli avatarin kautta olevansa osa peliä. Pelaaja voi edetä koulutuksessa yksilöllisesti erilaisten tehtävien kautta ja annostella opittavien kokonaisuuksien määrää. Kun esimerkiksi aikaa on rajoitettu, voi pelaaja motivoitua etsimään enemmän tehtäviä ja sitä kautta saavuttaa hyvän oppimisen flow-tilan. Palkintojen saaminen onnistuneiden suoritusten jälkeen motivoi jatkamaan seuraavalle tasolle. Kun suorituksista syntyy oikein toteutetun pelillisyyden kautta positiivista vertailua työyhteisössä, syntyy lisämotivaatiota saavuttaa parhaansa myös koulutuksessa.
Yhdessä asiakkaan kanssa määritellyt oppimisen tavoitteet antavat raamit sille, minkä tyyppinen pelillinen lähestymistapa kannattaa valita, jotta oppimistavoitteet olisivat saavutettavissa mahdollisimman elämyksellisellä ja kiinnostavalla tavalla. Tavoitteiden lisäksi on määriteltävä, miten oppimista kannattaa mitata. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi kannattaa rakentaa moniammatillinen tiimi, josta löytyy sekä pedagoginen ymmärrys että pelillisyyden ja käyttäjäkokemuksen suunnittelutaitoa. Pelillisyyden hyödyntämisessä koulutuksessa ollaan vielä alkumetreillä ja potentiaalia tehokkaan oppimisen tukemiseen on runsaasti. Pelillisten elementtien – kuten haasteiden, narratiivien ja elämyksellisyyden – kautta voidaan lisätä oppijoiden motivaatiota ja vaikuttaa positiivisesti oppimistuloksiin.

Kohti virtuaalista turvallisuuskoulutusta

XR-teknologioiden (VR, AR) käyttöönottoa tutkinut ruotsalainen RISE-tutkimuslaitos selvitti, miksi teknologiat eivät ole vielä levinneet laaja-alaisesti yrityksiin. Tutkimuksen mukaan monet yritykset haluaisivat ottaa käyttöön vuorovaikutteisia XR-teknologioita – myös koulutukseen – mutta yritysten työntekijöiden osaaminen ei tähän välttämättä riitä. Tutkimuksen tekijät kehottavat yrityksiä jatkamaan kokeiluja sekä varaamaan aikaa ja budjettia XR-teknologian käyttöönottoon. Ennen varsinaisen ratkaisun tekemistä, kannattaa tutkia, mikä XR-sovellus edistäisi parhaiten valittua käyttötarkoitusta. Kehitystyössä ja projektien konseptoinnissa ja pilotoinnissa tutkimuksen tekijät suosittelevat käyttämään ulkopuolisia XR-kumppaneita, kun yrityksen sisällä ei ole riittävää asiantuntemusta.

VR-teknologian avulla voi rakentaa oppimisratkaisuja, jotka tuottavat parempia ja turvallisempia valintoja jokapäiväiseen työhön eli edistävät työturvallisuutta. Kaikkea työturvallisuuskoulutusta ei kannata siirtää virtuaaliseksi. VR voi täydentää tai osittain korvata muita koulutusmenetelmiä ja toimia esimerkiksi siltana perinteisen luokkahuonekoulutuksen ja työpaikan välillä antamaan työntekijöille paremmat valmiudet kohdata aidon työympäristön turvallisuusriskit. Arki saattaa tehdä sokeaksi niille kohteille, joita kannattaisi virtuaalisesti harjoitella ja sitä kautta kehittää työntekijöiden työturvallisuustaitoja. Huolellinen suunnitteluprosessi eri asiantuntijoita hyödyntävine työpajoineen auttaa määrittelemään ja kohdentamaan virtuaaliympäristöön siirrettävät turvallisuuskoulutuksen kohteet ja vaiheet.

7 tapaa, miten virtuaalitodellisuus edesauttaa työturvallisuuden parantamista

1. VR mahdollistaa kokemuksellisen, tekemällä oppimisen aitoa työympäristöä luonnollisessa mittakaavassa simuloivassa, virtuaalisessa oppimisympäristössä.
   
2. Virtuaaliympäristössä työtapoja ja riskitilanteita voi harjoitella turvallisesti ja kustannustehokkaasti, niin monta kertaa kuin tarpeen.
   
3. Virtuaalitodellisuudessa työpaikan näkymättömät vaarat voidaan tehdä näkyviksi.
   
4. Virtuaalitodellisuus tuottaa vahvan läsnäolon tunteen, ja parantaa keskittymistä.
   
5. VR-koulutus lisää sitoutumista ja sisäistä motivaatiota. 
   
6. VR-oppimisympäristö skaalautuu kustannustehokkaasti, ja uusia oppimissisältöjä on mahdollista lisätä joustavasti.
   
7. VR-teknologia on helppokäyttöistä, hinnaltaan yhä edullisempaa, ja kiinnostaa käyttäjiä.

Lue aiheesta lisää:

• MELA VR -työturvallisuuskampanja
• Virtuarion Kristian Lukander kertoo virtuaalitodellisuuden hyödyistä työturvallisuusasioiden oppimisessa
• 360°-kuvauksella toteutettu virtuaalikierros turvallisuuskoulutuksen ja -perehdytyksen tehostajana
• StadiLab – Virtuaalinen oppimisympäristö laboratoriossa työskentelyyn