Stereoscape

Blog

Työturvallisuus on kaikkien etu: haastattelussa Virtuarion Kristian Lukander

(last update 1 year ago)

Virtuario on Työterveyslaitoksen suomalainen, VR-turvallisuuskoulutussisältöjä kehittävä “sisäinen start-up”, jonka toiminta perustuu pedagogiikkaan, tutkimukseen ja työturvallisuusasioiden kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen. Blogissamme Virtuarion Kristian Lukander kertoo VR:n hyödyistä käytännön turvallisuusasioiden oppimisessa.

Kuka olet? Mistä taustasta olet päätynyt työskentelemään virtuaalitodellisuuden ja -koulutuksen parissa?

Olen Kristian Lukander ja vedän tällä hetkellä Virtuarion kuusihenkistä VR-tiimiä. Valmistuin aikoinaan Teknillisestä korkeakoulusta diplomi-insinööriksi. Olen työskennellyt Työterveyslaitoksella tutkimuksen parissa 20 vuotta keskittyen ihmiskeskeiseen psykofysiologiaan, kuten suoriutumiseen ja palautumiseen.

Insinööritaustani takia olen aina ollut kiinnostunut myös teknologioista, ja kun VR alkoi kuluttajalaitteiden myötä nousta esiin vuosien 2016 ja 2017 tienoilla, kiinnostukseni heräsi tutkimaan, voisiko tästä uudesta teknologiasta olla hyötyä myös työterveysnäkökulmasta.

Kesällä 2017 lähdimme kokeilemaan laboratoriossa VR-teknologiaa, ja näistä kokeiluista poiki ensimmäinen kaksivuotinen tutkimusprojektimme, MOSAC, jonka puitteissa tutkimme oppimista VR-ympäristössä. Tutkimuksemme totesi, että VR toimii niin hyvin, että kehitimme sen tuloksena Virtuario-tuotteen.

Mitä Virtuario tekee?

Virtuario on työturvallisuuden oppimisalusta ja -ympäristö, jonka sisältökirjastoon kehitämme ja tuotamme eri työympäristöihin soveltuvia sisältömoduuleja. Luomme kaiken sisällön itse käsityönä; näin pidämme yllä korkean laatutason.

Filosofiamme on luoda positiivisia oppimiskokemuksia, ja tukea työntekijöitä tekemään oikeita, työturvallisuuteen liittyviä ratkaisuja.

Kun keskustelemme asiakkaiden kanssa, asiakas usein toivoo jotain juuri heille räätälöityä työturvallisuussisältöä. Keskustelujen edetessä kuitenkin usein huomataan, että työturvallisuusasiat ovatkin laajemmin hyödynnettävissä myös muiden saman alan toimijoiden kesken. Tämän takia olemme kehittäneet Virtuariosta kirjaston, joka on kaikkien asiakkaidemme käytössä.

Asiakkaamme tulevat useilta eri aloilta, laidasta laitaan. Julkiselta sektorilta meillä on asiakkaina esimerkiksi sairaanhoitopiiri ja yhteiskuntainfrastruktuurin organisaatio, ja yksityiseltä puolelta mm. rakennusalan ja kemianteollisuuden yrityksiä. Suomen ulkopuolelta mainittakoon esimerkiksi Norjan entinen valtion öljy-yhtiö, nykyään Equinor, jonka kanssa kehitämme parhaillaan VR pilottia, jonka puitteissa rakennamme erilaisia moduuleja.

”Työturvallisuusasiat ovat yhteisiä. On kaikkien etu, että työturvallisuuskulttuuri kehittyy.”

Mitä hyötyä VR-koulutuksesta on verrattuna perinteiseen luentokoulutukseen?

Työterveyslaitoksella kaikki perustuu tutkimukseen. MOSAC-tutkimushankkeen puitteissa tutkimme ja vertailimme VR-oppimista ja perinteistä luentokoulutusta, ja näiden välisten oppimistulosten eroja. Tutkimus sijoittui rakennusteollisuuden alalle, ja siihen osallistui 8 firmaa ja 120 koehenkilöä, jotka olivat suomenkielisiä, kokeneita rakennusteollisuuden työntekijöitä, joilla oli jo työkokemuksensa puolesta hyvä pohjakoulutus alan turvallisuusasioihin. Teimme koeryhmälle 2 positiivista interventiota, joissa heitä koulutettiin sekä perinteisellä luennolla, että VR-ympäristössä.

Erot oppimistuloksissa olivat huomattavia. Tilastollisestikin merkittävästi paremmat tulokset saatiin VR-koulutuksen jälkeen. VR-ympäristössä opittiin paremmin ja tehokkaammin, ja erityisesti omaan tekemiseen liittyvät tulokset paranivat huomattavasti VR-koulutuksessa. Eli VR-oppimisesta saadaan eniten tehoja, kun olet itse toimijana.

VR-oppimisesta jäi perinteiseen luentokoulutukseen verrattuna myös pidemmät muistijäljet. Tätä seurasimme kuukausi koulutuksen jälkeen, jolloin totesimme, että VR:ssä opetelleet muistivat asioita paremmin kuin perinteiseen luentoon osallistuneet.

Henkilö testaamassa virtuaalitodellisuuden koulutusta.

VR-koulutus auttaa muistamaan asioita paremmin kuin perinteinen luento-oppiminen. Kuva: Työterveyslaitos/Virtuario.

”VR-koulutetut työntekijät muistivat työturvallisuusasiat paremmin kuin perinteisen luentokoulutuksen käyneet kollegansa.”

VR-koulutus tuotti myös oppimispsykologiaan liittyviä hyötyjä, esimerkiksi vahvistamalla työntekijöiden käsitystä turvallisuusasioiden hyödyllisyydestä.

Työntekijät kokivat itse koulutustilanteen myös huomattavasti motivoivampana VR:ssä, kuin passiivisen istumisen luennolla. Se, että VR-koulutus antaa mahdollisuuden päästä itse tekemään ja kokemaan, teki koulutuksesta kiinnostavampaa. Haastattelussa koehenkilöt kertoivat myös, että nimenomaan VR-koulutuksen seurauksena työpaikoilla oli innostuttu laittamaan kuntoon vuosia rempallaan olleita työturvallisuusasioita.

Mihin työturvallisuuden haasteisiin virtuaalitodellisuus tuo ratkaisuja?

VR sopii parhaiten käytännönläheisiin koulutustilanteisiin. Työturvallisuus koostuu käytännöistä, joita VR-ympäristössä voi konkreettisesti käydä kokeilemassa, tarkistamassa ja tekemässä. Kun käytäntöjä on jo harjoiteltu ja kokeiltu fyysisesti VR-ympäristössä, ne on myös helpompi siirtää suoraan työelämään. Kun taas luentopohjaisen koulutuksen jälkeen abstraktit asiat pitää tulkita käytännön tekemiseen.

Verrattuna muihin koulutusmuotoihin, VR mahdollistaa yksilöllisen kokemisen ja tekemisen. VR-koulutuksessa myös kokemuksen laatu on aina toistettavaa, kontrolloitavista, kun taas perinteisessä koulutuksessa kokemus riippuu täysin kouluttajasta, joiden välillä on luonnollisesti suuriakin laatueroja. Pitää toki todeta, että jotkut turvallisuuskouluttajat ovat todella hyviä ja onnistuvat puhaltamaan tylsäänkin aiheeseen innostusta. Sen sijaan olen myös todistanut sellaisia turvallisuuskoulutuksia, joissa kännykkä nousee nopeasti koulutettavien käteen. Tätä ei VR:ssä pääse tapahtumaan, sillä käsissä on VR-laitteet, ja koulutettavan huomio on sataprosenttisesti omassa tekemisessä.

VR lukitsee työntekijät positiivisesti kokemukseen, ja käyttäjät innostuvat, vaikka aluksi olisivatkin epäluuloisia uutta teknologiaa kohtaan. Hauskana anekdoottina, kohtasimme kerran tieteellisessä konferenssissa Hanasaaressa erään naispuolisen, yli 80-vuotiaan saksalaisen professorin, joka suorastaan kavahti VR-laitteita ja totesi, ettei missään nimessä usko sellaisiin. Sain lopulta hänet konferenssin viimeisenä päivänä kokeilemaan VR-laseja, ja kun hän sai ne päähänsä, hän ei suostunut ottamaan niitä enää pois: kokemus oli hänen mielestään aivan fantastinen. Olen huomannut samantyyppisiä reaktioita monilla ihmisillä. Aluksi suhtaudutaan teknologiaan ehkä epäuskoisesti, mutta lasit päässä kokemus muuttuu täysin. VR-ympäristö on hyvin intuitiivinen ja helppokäyttöinen.

Miten Virtuario toimii käytännössä?

Meillä on käytössä Quest-VR-päähine. Mitään muita laitteita, kuten tietokonetta, ei tarvita. Käytännössä päähineeseen laitetaan virrat päälle, silmikko laitetaan silmille, ja ohjaimilla osoittamalla käyttäjä pääsee toimimaan VR-tilassa. Sisältö on hyvin helppokäyttöiseksi suunniteltu, ja käyttäjä saa alussa ohjeet, jotka vielä selkeyttävät sääntöjä, joiden puitteissa VR-tilassa toimitaan. VR-tilassa voi kävellä, osoittaa ja aktivoida kohteita ja tilanteita.

VR-sisällön käyttämiseen tarvitaan 4×4 metrin fyysinen tila, jossa käyttäjä kävelee paikasta toiseen ja liikkuu vapaasti. Käyttäjän toimintaan voi kuulua vaikka katsomista pöydän alle, kurkottelua ja muuta tilallista toimintaa. Nimenomaan tällaisesta, aktiivisesta osallistumisesta muodostuu vahvoja muistijälkiä ja oppimiskokemuksia.

Minkälaista sisältöä Virtuarion VR-turvallisuuskoulutuksissa käydään läpi?

Me rakennamme 15-20 minuutin mittaisia, käsikirjoitettuja tarinasisältöjä, joissa on aina kokonainen tarinan kaari. Jokaisessa moduulissa on tavoite, jota kohti edetään eli käyttäjälle annetaan esimerkiksi turvallisuusasioihin liittyvä tehtävä, jota suoritetaan. Kirjastossamme on jo monenlaisia sisältöjä, mutta teemme jatkuvasti asiakkaiden kanssa yhteistyössä myös uutta sisältöä. Aluksi tehdään yhteinen ideointi-workshoppi, niin että VR-koulutus varmasti vastaa asiakkaan todellisiin tarpeisiin.

Sisällöt voivat olla turvallisuuskierroksia; esimerkiksi meillä on ollut työn alla hiljattain putkienpainetestausprosessi, joka käydään läpi suunnittelusta huoltoon. Ihan toisenlaisena esimerkkinä voisin mainita moduulin, joka on kahvilaympäristössä, ja siellä koulutettavan on reagoitava hankalaan asiakkaaseen. Sisältömme on myös esimerkiksi henkilöstövuokrausfirman käytössä, missä sitä käytetään uuden henkilöstön perehdyttämiseen.

Henkilö työmaan turvallisuuskoulutuksessa virtuaaliympäristössä.

VR-turvallisuuskoulutusten sisältö vaihtelee asiakkaiden tarpeiden mukaan. Kuva: Työterveyslaitos/Virtuario.

Minkälainen markkinatilanne virtuaalikoulutusten käyttöönotossa on tällä hetkellä, Suomessa ja maailmalla?

Kyselyitä tulee meille globaalisti, viime aikoina esimerkiksi Saksasta, Perusta, Japanista ja Norjasta. Asiakkaita on laidasta laitaan – sairaanhoidosta öljyteollisuuteen ja kaikkea siltä väliltä. Etenkin isot organisaatiot ovat kiinnostuneet VR-koulutusten mahdollisuuksista. Markkinat ovat ilman muuta lähdössä kasvuun, ja USA:ssa monet suuret yritykset käyttävät jo VR:ää isossa mittakaavassa koulutukseen.

Minkälaiset tekijät vaikuttavat turvallisuuskouluttajien kiinnostukseen kokeilla VR-koulutusta?

Innostus VR-koulutukseen kumpuaa pitkälle kouluttajan omasta kokemuksesta. Ulkoapäin VR voi näyttää hassulta, jos ei sitä ole itse ole kokeillut. Sen sijaan VR:ää kokeilleet ovat vakuuttuneita sen hyödyistä nimenomaan havainnollisuuden ja tehokkaan muistijäljen suhteen.

Jotkut pelkäävät, että VR on teknisesti haastavaa käyttää. Tämän takia me lainaamme asiakkaille mielellään laitteitamme, niin että asiakas voi kokeilla demoa. Laitteiden käyttöönottoon ei tarvitse kouluttajaa: virta kytketään päälle, ja laite on heti käyttövalmis.

Ehkä isoin käyttöönoton haasteista on se, että VR-koulutus vaatii ajattelun ja prosessien muutosta. Jos aiemmin koulutus on hoidettu viemällä 40 ihmistä samaan aikaan luokkahuoneeseen, VR-koulutus hajauttaa koulutuksen sekä ajallisesti että tilallisesti. Koska VR-käyttökokemus on yksilöllinen ja vaatii oman, 4×4 metrin tilansa, se ei sovellu samanaikaiseen ryhmäkoulutukseen. Toisaalta VR-laitetta voi käyttää missä ja milloin vain, mikä tuo myös uusia mahdollisuuksia esimerkiksi etäkouluttamiseen tai vaikka turvallisuuskoulutuksen hoitamiseen muiden työtehtävien lomassa.

Miten tuotte pedagogiikan mukaan virtuaaliseen turvallisuuskoulutukseen?

Kaikki toimintamme Virtuariolla perustuu tutkimukseen, ja tätä kautta olemme keskittyneet nimenomaan positiiviseen turvallisuusoppimiseen. VR-koulutuksemme rakennetaan vahvistamaan oikein toimimisen muistijälkiä. 

VR:n tilallisuus on avainsyy siihen, miksi siitä jää niin tehokas muistijälki. Fyysisesti tilassa liikkuminen ja toimiminen tekee oppimistilanteesta aktiivisen ja paremmin mieleen painuvan kuin tietokoneen ruudun kautta toimiminen. Kun esimerkiksi perinteisessä lentokoulutuksessa katsotaan ruutua, VR:ssä havainnoidaan ympäristöä kokonaisvaltaisesti. Turvallisuuden kannalta keskeistä informaatiota voidaan hakea vaikka katosta tai pöydän alla, eli ympäristöä tarkkaillaan samaan tapaan kuin fyysisessä live-tilanteessa.

VR on kokonaisvaltainen työkalu, joka mahdollistaa oppimisen monella tavalla ja useita aisteja käyttäen. VR-koulutusmoduuleihin voi sisältyä esimerkiksi animaatiota, tekstiä ja koulutettavien omalla kielellä puhuttuja voice-over-dialogeja, niin että sisältö olisi mahdollisimman helppoa vastaanottaa ja omaksua. Digitaalisen ympäristön etu perinteiseen koulutukseen on myös se, että palaute omasta tekemisestä tulee välittömästi tilanteessa, mikä auttaa muistamista ja oppimista. Myös opitun tiedon siirtäminen omaan työympäristöön on helpompaa VR-kokemuksen jälkeen kuin teoreettisen oppimisen jälkeen. Itse koettu ja kokeiltu on helppo soveltaa käytännön työhön.

Mitä hyötyä pelillisyydestä on turvallisuuskoulutuksia?

Pelillistämisestä on selkeitä etuja oppimisen kannalta. Esimerkiksi pisteytys tehostaa, aktivoi ja motivoi oppimista. Kun ihmiset näkevät, kuinka monta tehtävää he ovat saaneet oikein ja väärin, se innostaa kokeilemaan uudestaan ja luo positiivista kilpailuhenkeä. Ihmiset ovat halunneet esimerkiksi tehdä koulutuksiamme monta kertaa, koska he ovat halunneet paremmat pisteet kuin kaverilla. VR-ympäristö auttaa myös esittämään syy-seuraussuhteen järkevästi ja konkretisoimaan oman toiminnan seurauksia. Kun käyttäjä laittaa kypärän päähän, hän astuu hänelle annettuun rooliin, ja myös tämä kehystää oppimista.

Liittyykö VR-koulutukseen joitain erityisiä haasteita? Miten vastaatte näihin?

Alun perin yritimme luoda sisällöstä fotorealistista, mutta huomasimme nopeasti, että liian paljon yksityiskohtia sisältävässä VR-ympäristössä on haasteellista kohdistaa huomio olennaisiin asioihin. Tästä syystä olemmekin

kehittäneet Virtuarion visuaalisesti yksinkertaiseksi, niin että oppimisen kannalta olennaiset asiat korostuvat. Ihmisten hyvinvointi on meille hyvin tärkeää, ja tämän takia olemme panostaneet hyvin paljon sisällön laatuun. Yli 1000 henkilöä on käyttänyt sisältöämme eikä VR-pahoinvointia ole raportoitu lainkaan, kun taas yleisesti markkinoilla on raportoitu, että VR-pahoinvoinnista on kärsinyt 10-15% käyttäjistä.

5 vinkkiä virtuaaliturvallisuuskoulutusta harkitseville

  1. Rohkeasti kokeilemaan!
  1. Mieti, mikä on keskeistä juuri oman organisaatiosi käytännön turvallisuuskoulutuksessa.
  1. VR-koulutus sopii erityisesti käytännön asioiden tekemiseen ja oppimiseen.
  1. VR-koulutuksen voi järjestää milloin ja missä vain. 
  1. Virtuaalikoulutus ei korvaa kaikkea vaan antaa uusia mahdollisuuksia.

Stereoscape on mukana Työterveyslaitoksen ja Lapin yliopiston uudessa SLIVeR-tutkimushankkeessa (Safety Learning in Immersive Virtual Reality).

Lue lisää:

Share this article
Facebook
Twitter
LinkedIn

Read more

Susann Hartman porvoon kaupunki

Porvoon virtuaalitaidemuseossa taiteella saa leikitellä

Porvoon kaupunki on yhteistyössä Stereoscapen kanssa toteuttanut virtuaalisen taidemuseon, joka lanseerattiin joulukuussa 2023. Virtuaalimuseossa sekä porvoolaiset että matkailijat pääsevät tutustumaan paikallisiin taideaarteisiin. Kulttuuripalvelujen päällikkö Susann

Read More

Order our newsletter