Porvoon kaupunki on yhteistyössä Stereoscapen kanssa toteuttanut virtuaalisen taidemuseon, joka lanseerattiin joulukuussa 2023. Virtuaalimuseossa sekä porvoolaiset että matkailijat pääsevät tutustumaan paikallisiin taideaarteisiin. Kulttuuripalvelujen päällikkö Susann Hartman Porvoon kaupungilta kertoo, miksi ja miten virtuaalinen taidemuseo toteutettiin. 

Mikä on Porvoon virtuaalimuseo?

Porvoon virtuaalimuseo on joulukuussa 2023 lanseerattu virtuaalinen taidenäyttely, jossa on tällä hetkellä esillä 64 teosta Porvoon kaupungin taidekokoelmasta. Esillä on porvoolaisten taiteilijoiden maalauksia ja veistoksia. Virtuaalimuseoon pääsee vierailemaan sekä Porvoon kaupungin että Porvoon museon nettisivujen kautta. Museokokemus on tarjolla suomen, ruotsin ja englannin kielillä.

Minkälaista taidetta museossa on esillä?

Porvoon virtuaalisen taidemuseon ensimmäisen näyttelyn on kuratoinut Porvoon museon amanuenssi Susanna Widjeskog museonjohtaja Johanna Lehto-Vaahteran ja Porvoon kaupungin edustajien kanssa. Esillä olevat teokset ovat peräisin 1950-luvulta tähän päivään. Uusimmat teokset ovat viime vuosilta, eikä niitä ei ole aiemmin nähty. Teokset ovat taiteilijoilta, jotka ovat asuneet ja työskennelleet Porvoossa.

Mistä idea Porvoon virtuaalitaidemuseoon tuli? 

Porvoolla on kokoelma taideaarteita, joita yleisö ei ole päässyt näkemään, koska useat teokset ovat esillä yksityisissä tiloissa kuten kouluissa, terveyskeskuksissa ja kaupungintalolla. Porvoossa on käyty pitkään vilkasta keskustelua fyysisen taidemuseon perustamiseksi, mutta fyysinen museo ei tähän mennessä ole päätynyt investointilistalle. Kun Porvoon kaupungille jätettiin kuntalaisaloite virtuaalisen taidemuseon perustamiseksi, lähdimme yhdessä Porvoon museon kanssa pohtimaan, miten edetä. 

Millaista keskustelua kävitte virtuaalimuseon suunnitteluvaiheessa?

Alkuvaiheessa pohdimme, haluammeko ylipäänsä yrittää virtuaalista museota, sillä se tuntui osaamisalueemme ulkopuolella olevalta asialta. Halusimme tehdä laajan selvityksen siitä, mitä virtuaalinen museo tarkoittaa. Prosessin aikana kävimme markkinavuoropuhelua ulkoisen toimijan kanssa, joka sparrasi meitä siihen, mitä ollaan hankkimassa ja mitä tarvitaan. Vuoropuhelun kautta omat tavoitteemme selkenivät, ja ymmärsimme myös, mitä niiden saavuttaminen vaatii. Sen jälkeen työ kilpailutettiin, ja Stereoscape valikoitui toteutuskumppaniksemme. Stereoscapen laaja osaaminen sai meidän tarttumaan juuri heidän tarjoukseensa. Yritykseltä tuli mukaan iso ryhmä erilaista asiantuntemusta. 

Kenelle Porvoon virtuaalimuseo on suunnattu?

Tärkein kohdeyleisömme on porvoolaiset, jotka haluavat nähdä paikallisten taiteilijoiden teoksia. Toinen tärkeä kohderyhmä ovat kotimaiset ja ulkomaiset matkailijat. Porvoo on matkailukohde, yksi Suomen kiinnostavimmista; meillä on miljoona kävijää vuodessa. Kun haetaan tietoa Porvoosta etukäteen, Porvoo kulttuurikaupunkina kiinnostaa. 

Lähdimme suunnittelemaan virtuaalimuseota korona-aikana, jolloin fyysisten museoiden sisäänpääsy oli rajoitettu. Koronan aikana monet oppivat käyttämään digitaalisia palveluita, ja näin digipalvelujen kohderyhmä laajeni. Toisaalta koronan jälkeen tarve tulla fyysisen kokemuksen äärelle on vahvistunut ja kiinnostaa kulttuurin kuluttajia. Nykytilanteessa virtuaalinen museo on tärkeä lisä fyysisen kokemuksen ohella. Virtuaalimuseossa voi käydä tutustumassa ennen matkaa Porvooseen, tai vierailun jälkeen. Virtuaalimuseo on aina auki, vuoden- tai kellonajasta riippumatta. 

Miten Porvoon virtuaalimuseo on yhteydessä fyysiseen museohankkeeseen?

Vaikka kannatus virtuaalimuseohankkeelle on ollut vankkaa, samanaikaisesti haave fyysisen museorakennuksen saamisesta Porvooseen elää vahvana. Keskustelua fyysisestä taidemuseosta on käyty vuosia, mutta jokaisella taholla on ollut hieman eri kuva siitä, mitä taidemuseo voisi olla. Virtuaalinen museo auttaa edistämään keskusteluja päättäjien kanssa fyysisen taidemuseon edistämiseksi, koska se auttaa hahmottamaan konkreettisemmin erilaisia vaihtoehtoja, ja keskittymään olennaiseen, eli taiteen kokemiseen, oivaltamiseen, tutkimiseen ja ihastumiseen. Virtuaalisen mallinnuksen kautta voimme ensimmäistä kertaa nostaa esille kokemuspohjan: mitä Porvoon taide on? Miten sitä voisi kokea rakennuksessa? 

Miten virtuaalimuseo lanseerattiin?

Lanseeraus tapahtui kutsuvierastilaisuudessa, joka järjestettiin elokuvateatterissa. Tutustuimme siellä virtuaalimuseoon jättinäytöltä, liveoppaan johdolla. Kokemus oli mainio, mistä syntyi idea, että virtuaalitilan esittämispaikkana pop-up-tila ja live-opas on hyvä paketti. Asiantuntevan kuraattorin opastamana pääsimme tutustumaan syvällisemmin taideteoksiin. 

Minkälaisia reaktioita virtuaalimuseo sai lanseeraustilaisuudessa?

Lanseeraustilaisuudessa oli mukana muun muassa Digitaalinen Kansallisgalleria -ohjelmaryhmä ja XR-museohankkeen kehittämisryhmää, eli Suomen johtavia museoalalla toimivia digikehittäjiä. He onnittelivat meitä ja totesivat, että vastaavaa museon mallintamistyötä ei ole Suomessa aiemmin tehty; muut ovat lähteneet siitä, että fyysinen museo- tai galleriarakennus on ollut olemassa. Tilaisuudessa oli myös taiteilijoiden edustajia paikalla, jotka kommentoivat, että kokemus oli laadukas ja jännittävä. Lanseerauksesta kantautui myös paljon yleisön toiveita, esimerkiksi vanhojen mestarien kuten Edelfeldtin taideteoksia toivottiin nähtäville virtuaalimuseoon.

Mitä teknisiä valmiuksia virtuaalimuseon kävijöillä tulee olla?

Tyypillisesti virtuaalimuseossa vieraillaan omilta älylaitteilta. Museo on optimoitu Chrome-selaimelle. Myös kännykällä pääsee virtuaalimuseoon, mutta kokemus on optimoitu isommalle eli tietokoneen ruudulle. Taiteen katsomiseen ihan pienin ruutu ei ole optimaalinen, sillä se pienentää myös taidekokemusta. Odotamme innolla kävijöiden palautetta käyttäjäkokemukseen liittyen. Olemme tyytyväisiä siihen, että Stereoscapen rakentama ratkaisu ei vanhene ihan heti, vaan digitaalinen palvelutarjonta on varmistettu vuosiksi eteenpäin. 

Minkälaisia keskusteluja kävitte virtuaalimuseon sisällöstä? 

Päätimme, että hyödynnämme olemassa olevia valokuvia maalauksista, mutta veistoksista tarvittiin 3D-mallinnukset. Stereoscapen kanssa toteutettiin kolmiulotteisiet kuvaukset, koska haluttiin esitellä virtuaaligalleriassa myös veistoksia. Matkailijoita ajatellen olisimme halunneet kuvata myös virtuaalimuseon ympäristöä, muun muassa Porvoojoen kansallismaisemaa, mutta siihen ei vielä ollut mahdollisuutta versio 1.0:ssa. 

Halusimme virtuaalimuseossa tuoda esiin, että Porvoo on kaksikielinen ja kansainvälinen. Pohdimme myös, miten kolme kieltä (suomi, ruotsi, englanti) saadaan toteutettua virtuaaliseen museoon. Luommeko kolme virtuaalista museota, joissa on eri kieliversiot? Päädyimme siihen, että kielet ovat saatavilla yhdessä versiossa. Tämän takia tekstimassoja piti lyhentää. Stereoscapen kanssa pidettiin tiiviisti yhteyttä sen suhteen, paljonko tekstiä ja montako kuvaa voidaan laittaa esille museoon. 64 teosta ei tunnu suurelta määrältä, kun Porvoon kokoelmassa on 5000 taideteosta. Mutta teknisesti oli otettava huomioon virtuaalimuseon käyttäjänopeus ja käyttämisen helppous. 

Miten virtuaaliympäristö vaikuttaa taiteen esittämiseen? 

”Museoihmisinä haastamme itseämme pohtimaan, mitä uusia mahdollisuuksia virtuaalitodellisuus tarjoaa.”

Kävimme vilkasta keskustelua siitä, miten taideteokset esitellään virtuaalisessa tilassa. Miten virtuaalista taidemuseota voi hyödyntää eri tavalla kuin fyysistä tilaa? Itseäni kiinnosti eniten ajatus siitä, että virtuaalisuuden kautta välittyisi katsojalle uudenlainen kokemus taiteesta, ja että virtuaalisuus voisi tuoda katsojalle jonkinlaisen ahaa-elämyksen. 

Mietimme suunnitteluvaiheessa paljon asiakkaitamme: miten taideteokset avautuvat parhaiten vaikkapa 13-vuotiaalle koululaiselle? Uudet esitystavat hahmottuivat vähitellen kokeilujen kautta. Päätimme esimerkiksi, että taideteosten skaalaa voi muuttaa niin, että taide pääsee paremmin esille jättimäisessä virtuaalitilassa. 

Joidenkin taideteosten kanssa lähdimme myös taiteilijoiden luvalla leikkimielisesti kokeilemaan, miten teosta voisi kokea uudella tavalla virtuaaliympäristössä. Esimerkiksi ”irrotimme” Ylva Holländerin Jänis-maalaukseen kuuluvat pallot kellumaan virtuaalimuseon ilmassa. Toisen teoksen pikkulinnut ovat lähteneet kattoon lentelemään; kun taas Harri Leppäsen sakraalimainen, puna-kultainen teos on laajennettu avautumaan seinältä lattiaan ja kattoon. Teimme näitä kokeiluja tietysti taiteilijoiden luvalla, ja olemme olleet innoissamme siitä, että taiteilijat suhtautuivat leikkimielisesti siihen, miten heidän teoksiaan esitellään virtuaalimuseossa.  

Minkälaisia tulevaisuuden kehittämissuunnitelmia teillä on virtuaalimuseolle?

Virtuaalimuseon ensimmäisessä vaiheessa tehtiin lanseeraus ja ensimmäinen taidenäyttely.  Seuraavassa vaiheessa keskitymme markkinoimaan museota ja keräämään asiakaspalautetta. Alkuvuodesta lähdemme viemään museota porvoolaisille koululaisille, osana koulujen taideopetusta. Asiakaspalautetta heiltä ja muulta yleisöltä käytetään pohjana virtuaalimuseon kehittämiseen. Asiakasnäkökulma on keskeinen, kun virtuaalimuseon tulevaisuutta pohditaan. Palautteen pohjalta kehitämme museota eteenpäin yhdessä Stereoscapen kanssa. Ensi vuoden puolella kytkemme myös nuoria porvoolaisia mukaan virtuaaligallerian kehittämiseen. 

Mitä uusia näyttelyitä voimme odottaa Porvoon virtuaalimuseolta?

Suunnitelmissamme on muun muassa koota näyttely vanhojen mestarien, kuten Edelfeltin teoksista, joita porvoolaiset ovat toivoneet näytille museoon. Porvoossa toimii myös iso taidekoulu, joka järjestää oppilastöiden ja lopputöiden näyttelyitä, ja olemme pohtineet pop-up tilan luomista näiden töiden esittelemiseksi virtuaalisesti. Myös Porvoon kaupunkisuunnittelusta ollaan kiinnostuneita virtuaalimuseon mahdollisuuksista, joten aihiota kehittämiseen on! 

Mikä on oma suosikkitaideteoksesi tai -tilasi virtuaalimuseossa?

Oma suosikkini on Jenni Tuomisen teos, joka löytyy virtuaalimuseon 2. kerroksen seinältä. Tämän teoksen kohdalla kokeilimme sen levittämistä museon portaikkoon, ja mielestäni kokeilu onnistui hyvin.

Lue lisää

• Virtuaalinen Kansallismuseo avaa ovensa yleisölle
• Serlachius Museum brings art education to a virtual art gallery

Ota yhteyttä

• Olli Kettunen, Immersive Marketing Expert, +358 50 411 4287