Stereoscape toteutti Helsingin ravintola Versioniin lisättyä todellisuutta hyödyntävän asiakaselämyksen osana Loihde Ateljee -tapahtumaa. Haastattelussa projektin tuottajat Hilla Palojärvi ja Heikki Parviainen kertovat, miten lisättyä todellisuutta hyödynnetään asiakaskokemuksen parantamisessa.
Mikä on Loihde Ateljee?
Loihde Ateljee on useiden suomalaisten sisältö-, tapahtuma- ja teknologiayritysten yhteistyöprojekti, jossa kehitetään ja esitellään uudenlaisia digitaalisia asiakaselämyksiä.
”Ideana on tutkia ja tuoda esiin minkälaisia uusia asiakaselämyksiä digitaalisuus tarjoaa jo nyt sekä tulevaisuudessa.”
Syyskuussa järjestetty kymmenpäiväinen Loihde Ateljee koostui kuudesta erilaisesta, helsinkiläisiin palveluyrityksiin sijoitetusta pisteistä, joissa ihmiset pääsivät kokeilemaan, miltä uudet digitaaliset kokemukset näyttävät ja tuntuvat. Tempauksesta tiedotettiin erillisen Ateljee-sovelluksen kautta muun muassa tapahtumatoimistoille ja markkinoinnin ammattilaisille, joille haluttiin esitellä tulevaisuuden markkinoinnin mahdollisuuksia.
Digitaalisia ”elämyspisteitä” oli muun muassa Dress to Impress -miestenvaateliikkeen, Bob Hair Helsinki -kampaamon, KEOPS-silmälasiliikkeen ja Kari “Kape” Aihisen Ravintola Versionin yhteydessä. Yhdessä pisteessä visualisoitiin käyttäjän digitaalista jalanjälkeä virtuaalisen peilin kautta, toisessa soviteltiin virtuaalista muotia älypeilin kautta, ja kolmannessa pisteessä oli tuoli, johon istuttaessa tuoli opasti käyttäjälle 10-minuuttisen rentoutumishetken. Tuoli reagoi istujan kehon signaaleihin haptisesti ja antoi palautetta siitä, miten hyvin käyttäjä rentoutui.
”Asiakaskokemusten mukana kerätään myös arvokasta digitaalista asiakastietoa.”
Projektissa oli tärkeää paitsi kokeilla ja esitellä uusia elämyskonsepteja, myös kerätä asiakastietoa digitaalisten sovellusten kautta. Eri elämyspisteiden kävijämääristä ja avatuista pisteistä kerättiin dataa, ja joissakin kokemuspisteissä kerättiin myös henkilökohtaisempaa tietoa LinkedIn-profiilin kautta. Näin pystyttiin luomaan henkilökohtaisia elämyksiä.
Mikä Stereoscapen rooli oli Loihde Ateljeessa?
Stereoscape toteutti tapahtumaan Spice Up -nimisen, lisättyä todellisuutta hyödyntävän asiakaselämyksen ravintola Versioniin. Me olimme vastuussa sisällön, konseptin ja käyttökokemuksen suunnittelusta, ja Loihde Factory kirjoitti koodin ja sovelluksen.
Miten Spice Up -asiakaskokemus kehitettiin?
Kehitimme konseptin tiiviissä yhteistyössä ravintola Versionin kanssa, jonka ravintolateema on tuoda Suomeen pala kalifornialaista keittiötä. Ravintolan toive oli löytää uusi digitaalinen ”lisämauste” ruokailuhetkeen.
”Kalifornialaisen ravintolateeman inspiroimana loimme lisätyn todellisuuden avulla lentäviä kolibreja, perhosia ja sudenkorentoja ruoka-annoksia elävöittämään.”
Lisätty todellisuus toi ravintolaan sellaista, mitä asiakkaat eivät muuten pääsisi kokemaan. Ravintola Version loi tapahtumaa varten myös drinkin, jossa toistui Ateljee-sovelluksen turkoosi väri ja siveltimenvetoteema. Puhelimen sovellusta sipaisemalla drinkin yläpuolelle ilmestyi sinistä savua, perhonen ja kukka.
Miten Spice Up -elämys toimi käytännössä?
Ravintola Versionissa ruokailijoiden lautasiin ja lasien reunoihin oli kiinnitetty pieni lappu, johon olimme printanneet QR-koodin kaltaisen trackerin teemaan sopivassa kuvamuodossa. Ruokailija avasi puhelimellaan sovelluksen ja avasi sieltä ravintolaelämyksen sivun.
”Puhelimella osoittamalla digitaalinen sisältö – lentävät kolibrit ja korennot – avautuivat eri ruoka-annosten yläpuolelle.”
Spice Up -pisteellä oli mahdollista ottaa puhelimella kuva ruoka-annoksista ja drinkeistä digitaalisten lisämausteiden kera. Digitaalisen kuvamuiston sai tallennettua jaettavaksi eteenpäin sosiaalisessa mediassa. Ihmiset jakoivatkin näitä mielellään.
Sovellus oli optimoitu IOS-ympäristöön eli Applen laitteille, mutta toimi myös muilla alustoilla, kuten Androidilla.
Millaisia reaktioita digitaalinen ravintolaelämys herätti Ravintola Versionin asiakkaissa?
Digitaalinen ”lisämauste” toimi meidän asiakkaidemme palautteen mukaan hyvin ”jäänmurtajana”, ja osallistujilta tuli myös paljon jakoa sosiaalisessa mediassa. Ravintolakokemus herätti myös mielenkiintoista keskustelua puhelimen roolista ruokailun yhteydessä. Diginatiiveille ja SoMe-vaikuttajille oli hyvinkin luontevaa ottaa kuvia ruoka-annoksista ja saada ruokailukokemuksen yhteyteen elävöittävää lisäsisältöä.
Minkälaista lisäarvoa lisätty todellisuus tuo mielestänne asiakaskokemukseen?
”Lisätty todellisuus tuo asiakaskokemukseen uuden ulottuvuuden.”
Lisätyn todellisuuden potentiaali liittyy vahvasti kokemuksellisuuteen. Lisätyn todellisuuden avulla voidaan laajentaa ravintolan olemassa olevia teemoja. Suomessa ei ole vielä tehty paljon tällaista ravintolaympäristössä, kun taas muualla maailmassa se on paljon yleisempää.
Mitä esimerkkejä maailmalta löytyy lisätyn todellisuuden käyttämisestä?
Useat ravintolaketjut, elintarvikevalmistajat ja alkoholibrändit käyttävät lisättyä todellisuutta markkinoinnissa ja kampanjoinnissaan. Esimerkiksi Coca-Cola hyödyntää tölkeissään nettipohjaista lisättyä todellisuutta. McDonalds taas on ympäristösyistä vähentänyt muovilelujen tuottamista ja alkanut sen sijaan tuoda ravintoloihin digitaalisia leluja, niin että saadaan lapsille tekemistä pöytään ruokailun ajaksi.
”Digitaalinen elämys tuo jotain uutta ja jännittävää ruokailuhetkeen; sellaista, mikä ei muuten olisi mahdollista.”
Minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia lisättyä todellisuutta hyödyntävän asiakaskokemuksen suunnitteluun liittyy?
On tärkeää miettiä tarkkaan kohderyhmää ja käyttäjäkokemusta. Ravintola Versionin asiakaselämyksessä käytettiin puhelimelle ladattavaa sovellusta, ja sellaisen lataaminen on aina kynnys käyttäjille. Tällä hetkellä erillisten sovellusten käyttö on yleistä, mutta vastaavan elämyksen voisi myös tehdä nettipohjaisen ratkaisun kautta, joka ei vaadi erillistä sovellusta.
”WebAR:n eli nettipohjaisen lisätyn todellisuuden käyttö tulee lähiaikoina lisääntymään ratkaisevasti, mikä tulee helpottamaan lisätyn todellisuuden käyttöä.”
Lapset suhtautuvat digitaaliseen sisältöön ennakkoluulottomasti, kun taas aikuisille pitää tarjota jonkinlainen motivoiva elementti. Porkkanana aikuisille digielämyksen kokeiluun voi toimia vaikkapa lupaus ilmaisesta drinkistä tai alennuksesta seuraavan ostoksen yhteydessä.
Käyttäjäkokemuksen suunnittelussa pitää miettiä myös, mikä on oikea hetki digitaaliselle sisällölle ruokailutilanteessa.. Ajoitetaanko digitaalinen mauste heti aterian alkuun, esimerkiksi osaksi ruokalistan katselua, niin että se toimii nimenomaan jäänmurtajana ja keskustelun avaajana? Vai kenties hetkeen, jolloin ruokailijat odottelevat pääruokaa, tarjoamaan viihdettä odotteluun?
Miten konseptia voidaan skaalata tai laajentaa muihin asiakasympäristöihin?
Digitaalinen, elämyksellinen sisältö voidaan tuoda mukaan asiakaslähtöiseen markkinointiin monella tavalla. Lisätyn todellisuuden käytön ei tarvitse olla rajattua johonkin tiettyyn sijaintiin, vaan sen voi myös toteuttaa esimerkiksi kierrosmuotoisena, sillä sisältö koetaan käyttäjän oman älypuhelimen kautta. Ihmisiä voi vaikkapa motivoida kiertämään ravintolan tai muun toimijan eri toimipaikkoja, joista asiakas voi kerätä pisteitä ja saada lopulta palkinnon. Tämä on hauskempaa kuin vaikkapa leimakortin tarjoaminen, ja samalla voidaan kerätä digitaalisesti tärkeää asiakastietoa.
Lisättyä todellisuutta hyödyntävä elämys voi olla myös tapa tarjota vakioasiakkaille enemmän. Takeaway-kahvikuppiin voi printata QR-koodin, jonka kautta sisältö aukeaa. Tämä voi olla hauska tapa herättää aamu-uniset työssäkävijät uuteen päivään tai tarjota yllättävää viihdettä aamun työmatkalle. Digitaaliseen sisältöön voi tietysti tuoda myös yhteiskumppaneita ja tarjota asiakkaille vaikkapa henkilökohtaisen, virtuaalisen tervehdyksen heidän suosikkiartistiltaan.
Lisättyä todellisuutta hyödyntävät elämykset sopivat paitsi kuluttajamarkkinointiin myös B2B-kentälle, esimerkiksi digitaalisten käyntikorttien tai yritysesittelyjen muodossa. Sisällön avaavia QR-koodeja voi periaatteessa printata melkein mihin vain fyysiseen esineeseen kertakäyttöastioista avaimenperiin. Digitaaliset viestit ovat myös vihreämpiä kuin fyysiset esitteet tai esineet.
”Lisätty todellisuus auttaa kertomaan asiakkaalle monisäikeisiä, tunteisiin vetoavia viestejä tavalla, joka jää varmasti mieleen.”
5 vinkkiänne digitaalisen asiakaskokemuksen suunnitteluun:
- Kohderyhmä. Kenelle kokemus on tarkoitettu? Digitaaliset elämykset soveltuvat kaikille, mutta kokemus tulee suunnitella pitäen mielessä eri käyttäjäprofiilit.
- Asiakaskokemus ensin. Minkälaisia tunteita haluat herättää asiakkaissa? Konsepti kannattaa miettiä ensin vahvaksi, ja vasta siltä pohjalta etsiä sopivat tekniset ratkaisut.
- Tee käyttökokemus mahdollisimman helpoksi. Tällä hetkellä käytössä ovat usein erilliset sovellukset, koska halutaan kerätä yksilöityä asiakastietoa. Tulevaisuudessa mennään nettiselaimeen, mikä tulee helpottamaan ratkaisujen käyttöönottoa.
- Muista porkkana! Digitaalisen ratkaisun pitää tarjota jotain sellaista, joka motivoi ihmistä käyttämään sitä. Sovelluksiin voidaan integroida sisältöä, kuten pelillisyyttä, tarjouksia ja kilpailuja, joka motivoi käyttäjiä kokeilemaan uutta.
- Yksilöi ja kerää asiakastietoa. Digitaalisuus mahdollistaa paitsi sisällön ja tarjousten yksilöinnin, myös tärkeän asiakastiedon keräämisen.
Lue lisää virtuaaliteknologian tarjoamista mahdollisuuksista:
AR empowers frontline workers: industrial metaverse trends for 2023 and beyond
How do industrial companies and frontline workers benefit from AR tools?
