Maaliskuussa vastaani tuli Business Insiderin artikkeli. Siinä todettiin, että metaversumi (tunnetaan myös metaversenä) kuoli ennen kuin se ehti edes toden teolla lähteä liikkeelle. Artikkelissa esitettiin lukuisia vakuuttavia perusteita metaversumin romahduksesta. Näihin kuuluivat Microsoftin AltSpaceVR-alustan sulkeminen, Disneyn Metaverse-osaston alasajo ja Walmartin vetäytyminen Roblox-pohjaisesta metaverse-hankkeesta. Jopa Mark Zuckerberg, joka uskoo asiaan niin vahvasti, että vaihtoi perustamansa yhtiön nimen Facebookista Metaksi vuonna 2021, kertoi Metan laittavan nyt suurimman osan ajastaan tekoälytyökalujen kehittämiseen.
Tässä herää väistämättäkin kysymys – onko metaversumi kuollut?
Mikä edes on metaversumi?
Metaversumin suurin ongelma sen lanseerauksesta lähtien on ollut sen epätarkka määrittely. Kukaan ei tunnu tietävän mitä se pitää sisällään. Business Finland määrittelee termin englanniksi näin:
‘’The metaverse is a collective virtual shared space that encompasses and transcends physical, digital, and augmented realities.’’
Termin määrittelemisen haastavuudesta kertoo se, että tuon lauseen suomentaminen osoittautui minulle liian vaikeaksi tehtäväksi. Määritelmä on myös hyvin laaja – todella moni asia voidaan laskea sen alle. Tämän lisäksi metaversumi voidaan jakaa vielä eri osiin, kuten ‘’kuluttajametaversumiin’’ ja ‘’bisnesmetaversumiin’’. Bisnesmetaversumikin voidaan vielä jakaa ‘’yritysmetaversumiin’’ ja ‘’teollisuusmetaversumiin’’. Asiasta voi lukea lisää vaikkapa täältä.
Ei ihme, että ihmisillä on päät pyörällään. Kollegani, Janne Itäpiiri, sanoo metaversumia sattuvasti ‘’mukaversumiksi’’. Se on virtuaalinen maailma joka on mukamas olemassa, mutta kukaan ei oikein tiedä, että missä, milloin ja miten. Termiä, ja itse asiassa joidenkin yritysten metaversumi-strategioita, leimaa se, että ei oikein tarkalleen tiedetä mitä ollaan tekemässä. Meininki on kuin Slushissa pahimmillaan – sadat startup-yrittäjät pöhisevät kuin viimeistä päivää ja maalaavat sijoittajille kauniita tulevaisuudenkuvia ilman sen suurempaa konkretiaa.
Eli se oli siinä sitten? Lappu luukulle ja kohti uutta villitystä?
Ei aivan.
Muutoksen tuulet
Koska XR-ala on kasvava ja suhteellisen uusi toimiala, asiat muuttuvat nopeasti. Business Insiderin toukokuussa kirjoitetun artikkelin jälkeen teknologia-alan jättiläinen Apple julkisti tulonsa XR-markkinoille yhdistetyn todellisuuden Vision Pro -laseillaan. Samassa julkistustilaisuudessa oli mukana myös, yllätys yllätys, Disney, joka ilmoitti olevansa täysillä mukana Applen tulevaisuuden visiossa ja kertoi heidän Disney+ striimauspalvelunsa tulevansa integroituna Vision Pro -lasien kanssa.
Business Insiderin artikkeli unohti myös artikkelissaan mainita, että AltSpaceVR:n lopettamisen myötä Microsoft laittaa enemmän panostustaan heidän yhdistetyn todellisuuden yhteistyöalustaansa Microsoft Meshiin. Artikkelissa ei myöskään mainittu sitä, kuinka Walmart on kouluttanut työntekijöitään menestyksekkäästi virtuaalitodellisuuden avulla jo vuodesta 2019. Nämä esimerkit voidaan nähdä osana bisnesmetaversumia, kun taas artikkelissa mainitut esimerkit ovat enemmän kuluttajametaversumia. Tämä trendi on ollut ilmoilla jo vähän aikaa – yrityspuolella menee kovaa, kun taas kuluttajapuolella sakkaa. Metaversumi etsii vielä lopullista muotoaan.
Applen mukaantuloa markkinoille ei voi vähätellä millään tavalla. Se on vahvistus kaikille niille, jotka ovat tehneet töitä tämän uuden virtuaalisen maailman ja vision eteen, mutta eivät ole vielä päässeet nauttimaan työn hedelmistä. Tätä mieltä oli myös muuan Mark Zuckerberg, joka Lex Freedmanin podcast-haastattelussa kertoi kuinka tämä kaikki voi sataa vielä Metan laariin.
VR, AR ja interaktiivinen 3D – mitä ihmettä?
Usein metaversumiin yhdistetään vahvasti virtuaalitodellisuus (VR, virtual reality) ja lisätty todellisuus (AR, augmented reality). Joskus näistä termeistä puhutaan myös synonyymeinä, mikä on ongelma, koska kun puhutaan esimerkiksi metaversumin tuhosta luullaan, että edellä mainituilla teknologioilla menee huonosti. Totuus on kuitenkin se, että molemmille teknologioille on yhä enenevissä määrin löydetty selkeitä käyttökohteita ja niiden käyttö on yleistynyt merkittävästi.
Metaversumista hankalan termin tekee myös se, että on aivan varmaa, että Apple ei tule sitä koskaan käyttämään. Tämä tarkoittaa sitä, ettei se terminä tule koskaan saavuttamaan täydellistä potentiaaliaan, kun yksi merkittävistä toimijoista on päättänyt luoda oman versionsa käytännössä samasta asiasta. Same but different, kuten nuoriso sanoisi.
Fakta on kuitenkin se, että kolmiulotteinen digitaalinen maailma on jo täällä. Eikä siihen ainoastaan kuulu AR ja VR, vaan ylipäätään selainpohjainen 3D. Tämä tarkoittaa esimerkiksi interaktiivisen showroomin rakentamista tai vaikkapa ihan kolmiulotteista mainosta. Yksi esimerkki tulee lemmikkitarvikkeita valmistavalta Purinalta, joka vaihtoi perinteiset kaksiulotteiset bannerimainokset 3D-mainoksiin ja sai tätä kautta kuusi kertaa enemmän vuorovaikutuksia. Tai Nissan, joka loi interaktiivisen 3D-mainoksen, joka mahdollisti uusimman automallin ominaisuuksien tutkimisen. Tämä mainos sitoutti vierailijoita kahdeksan kertaa paremmin kuin saman alan kilpailevat mediasisällöt.
Me Stereoscapella olemme erikoistuneet juuri tähän, nimittäin suunnittelemaan ja toimittamaan yritysasiakkaillemme huippuluokan interaktiivisia 3D-, 360-, AR- ja VR-ratkaisuja. Näiden teknologioiden avulla avaamme oven innovatiiviseen ja elämykselliseen markkinointiin, mikä puolestaan lisää merkittävästi vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa ja vauhdittaa myyntiä. Olemme tehneet esimerkiksi John Deerelle, Outokummulle ja The Switchille korkealaatuisia 3D-animaatioita, jotka ovat olleet todellisia menestyksiä. Esimerkiksi Outokummun videota on tällä hetkellä YouTubessa katsottu yli 60 000 kertaa. Huomionarvoista tässä on myös se, että yritykset eivät saa ainoastaan upeaa videota, vaan pitkäikäisen brändiassetin, jota pystyvät hyödyntämään haluamallaan tavallaan myöhemmin.
Viimeisenä asiana haluan nostaa meidän Lindströmille tekemän uskomattoman hienon virtuaalimaailman Dream Roomin. Se on vastavalmistunut virtuaalinen elämys, jossa tutustutaan mm. siihen kuinka eri tekstiilivalinnat voivat vaikuttaa ihmisten tunteisiin ja kuinka tekstiilejä pystytään valmistamaan vastuullisesti. Matkaoppaana toimii leijuva robottihahmo Lindsai, joka tekee matkasta sekä hauskan että informatiivisen pelillisen kokemuksen. Virtuaalimatka inspiroi meitä pohtimaan omia valintojamme ja niiden vaikutusta planeettamme tulevaisuuteen. Tämänkaltaiset ratkaisut ovat tulevaisuutta ja tulevat yleistymään merkittävästi yritysviestinnässä.
Metaversumia ei pidä nähdä pelottavana asiana, joka pitää sisällään vain VR-laseja tai hassuja Pokemoneja puhelimen näytöllä. Metaversumi on ennen kaikkea visio virtuaalisesta tulevaisuudesta, joka tulee käymään jossain muodossa toteen, halusit tai et. Monille ensiaskel metaversumiin on esimerkiksi fyysisten esitteiden vaihtaminen kolmiulotteisiksi digitaalisiksi mainoksiksi. Ehkä sinunkin?
Eli onko metaversumi kuollut?
Jos minulta kysytään, niin se voi paremmin kuin koskaan.
Frans Enala
Jos haluat kuulla käytännönläheisesti, miten aloittaa oma matka kohti omaa yrityiskohtaista metaversiumia kerromme lisää.
Varaa palaveri Fransin kanssa tästä.
Yrityskohtaisen metaversumin etuja
Yrityksen omat immersiiviset ja interaktiiviset virtuaalitilat ja -tapahtumat tuottavat monipuolisia hyötyjä.
- Nostavat yrityksen virtuaalista näkyvyyttä ja tunnettuutta ja luovat uuden myyntikanavan.
- Mahdollistavat uudenlaisia digitaalisia kohtaamisia, osallistumista ja yhteisöllisyyttä.
- Tuottavat kiehtovia elämyksiä, syventävät brändikokemusta ja jättävät vahvan muistijäljen.
- Tukevat kestävyyttä ja vastuullisuutta vähentämällä matkustamista ja kuljetuksia.
